Edellisillan GFS mallien vilkaisu antoi aihetta odottaa sunnuntaille kesän tähän mennessä parasta ukkoskeliä etelä ja keski-Suomessa. Aamuyön tunteina lämmin rintama yhdessä epl selänteen kanssa saapuu Läntiseen suomeen (kuva). Kostea advektio tarjoaa konvektiolle hyvät edellytykset laajalla alueella pitkin länsirannikkoa. Iltapäivän aikana alue siirtyy idemmäksi samalla voimistuen. Parhaimmat stabiilisuusindeksit CAPE ~1000 J/kg ja Li -3 sijoittuvat Päijänteen itäpuolelle (kuva). Ennustetut tuulet(kuva) tukevat nopealiikkeisiä järjestäytyneitä konvektiivisia systeemejä, joiden liikesuunta on kohti kaakkoa. 0-6 km shear on luokkaa 20...30 m/s. 300hpa painepinnan suihkuvirtauksen sijainnista (kuva [1] ja kuva [2].) voidaan todeta, että PVA alue osuu samaan paikkaa, kuin epävakain ilmamassa.

Jyväskylän luotaus klo 09 osoittaam että ilmamassa on ukkosten kannalta suosiollinen (kuva). Ilma on vielä kylmää yön jäljiltä. Inversiokerros noin 1,5 km korkeudella pitää ilmapaketit maassa, kunnes pintalämpötila kohoaa riittävästi auringon lämmittäessa. Tuuliprofiili on erinomainen ajatellen pitkäikäisiä systeemejä. Satelliittikuvassa klo 09:30 (kuva)nähdään suuren osan etelä ja keski-Suomesta olevan paljaana. Tämä tarjoaa edellytykset korkeille pintalämpötiloille.

Ensimmäinen kuva Jyväskylästä Palokkajärven rannalta hieman ennen puoltapäivää. Toinen kuva leppälahdelta, noin 15 km Jyväskylästä itään ja viimeinen kuva reilu tunti myöhemmin Ristiinan ja Mikkelin välistä.

Illalla syntyi näyttävä solu Jyväskylän eteläpuolelle. Tilanne tarjosi mahdollisuuden yrittää elosalamoiden kuvaamista. Neljä kuvaa onnistui, joista kolme parasta alla. Salamat näkyvät hyvin heikosti noin 70 km etäisyyden vuoksi.