Tilanteen kehitys: Aamun luotauksissa nähdään inversiokerros noin 900 hpa painepinnalla. Tämän yläpuolella ilmakehä on siinä rajalla, että sitä voisi sanoa epävakaaksi. 06 UTC luotauksessa onkin pieni epävakaa kerros noin 650hpa-850hpa. Kuitenkaan konvektio ei pääse vielä tässä vaiheessa kehittymään. Luotaustiedoista nähdään myös lämmin advektio maanpinnan lähellä (tuuli etelästä) sekä kylmä advektio idän ja lounaan väliltä noin 800 hpa painepinnan yläpuolella. Tässä tilanteessa on pintalämpötilasta kiinni, muodostuuko konvektio vai ei. 1200 UTC luotauksessa nähdään että ilma on kylmentynyt keskitroposfäärissä ja samalla maanpinnan lähellä ilman kosteus ja lämpötila ovat nousseet merkittävästä aamun lukemista. Lämpötilainversio on kadonnut ja esteitä konvektiolle ei käytännössä enään ole. Capea on noin 200J/kg ja Li noin -1, joka on poikkeuksellista huhtikuun olosuhteissa. Tilanteen teki mielenkiintoiseksi se, että hyvin pieni muutos alaspäin pintalämpötilassa tai kastepisteessä olisi estänyt kuurojen kehityksen kokonaan.

Tuuliolot tukevat heikosti monisoluisten ukkosten (0-6 km shear noin 15 m/s) ja kuuronauhojen (0-3 km shear jyväskylän luotauksessa 15m/s) esiintymistä, vaikkakin pääpaino on lyhytikäisillä ilmamassaukkosilla.

Satelliittikuvista nähdään kuinka ensimmäiset konvektiosolut alkavat kasvamaan lähes pilvettömällä taivaalla lounaissuomessa. Itäsuomessa oleva tiivis alapilvikerros estää syvän konvektion pitämällä pintalämpötilan liian kylmänä (kuva1). Hieman myöhemmin auringon lämmittäessä enemmän, alkaa konvektiopilviä syntyä laajemmalla alueella pitkin lounaissuomea. Pirkanmaalle kehittyy ensimmäiset merkittävät alasinpilvet (kuva2). Samaan aikaan keskisessä Suomessa alkaa alapilvikerros repeillä ja se tarjoaa paremmat edellytykset kuuropilville ja ukkoselle. Pirkanmaan konvektiosolut voimistuvat nopeasti ja alueelle kehittyy 2 vierekkäistä SW-NE suuntaista monisoluista kuuropilveä (Kuva3). Alueella on myös useita muita varhaisessa kehitysvaiheessa olevaa kuuropilveä. Tässä vaiheessa havaitaan ensimmäiset salamaniskut. Myöhemmin kylmä advektio siirtyy idemmäksi ja aiheuttaa kuuropilviin nauhamaisen muodon. Samalla aktiivinen alue siirtyy vallitsevien tuulien mukana idemmäksi. Nauhan eteläpäähän kehittyy ilmeisesti puuskarintaman vaikutuksesta yksittäinen kuuropilvi (Kuva4). Pian tämän jälkeen auringon lämpösäteiln vähetessä myös ukkosaktiivisuus vähenee ja pilvet liikkuvat kohti itää nopeasti heikentyen. Rannikoilla ei ollut koko päivänä merkittävästi kuuroja johtuen kylmästä merestä, joka ei tarjoa lähtökohtia konvektioille. Satelliitista käsin tämä nähdään lähes pilvettömänä alueena rannikolla.

Kuvia Jyväskylästä

Muiden bongareiden ottamia valokuvia eri puolilta Suomea