Edellisillan GFS-ennusteiden mukaan yläsola (kuva) kulkee päivän aikana Suomen ylitse kohti kaakkoa. Rintaman etupuolella sijaitsee epl maksimi (kuva). Ennusteet näyttävät suureen osaan etelä ja keski-Suomea CAPE:ksi 500-1000 J/kg ja Li-indeksin arvoksi jopa -3 C (kuva). Ennusteiden mukaan tuulet ovat melko heikkoja 0-6 km shearin jäädessä alle 15m/s (kuva).

Rintama yhdessä sheari kanssa tukee hidasliikkeisiä kaakkoa kohti liikkuvia monisolukuuroja. Itse rintamavyöhykkeen kohdalle voi syntyä kuurojen puuskarintamien avustamana SW-NE suuntainen nauhamainen MCS tyyppinen, hidasliikkeinen kuuronauha. Rintaman etupuolella sijaitseva lämmin ja kostea ilmamassa tukee voimakkaita pulssimaisia ukkoskuuroja. Kuurojen kehittyminen on voimakkaasti yhteydessä pintalämpötilaan. Ennustettua alempi kastepistelämpötila tai laaja-alaiset pilvilautat yhdessä kuivan alatroposfäärin kanssa voivat hidastaa konvektion kehittymistä ja rajoittaa sen vain kaikista herkimmälle aluelle Päijänteen länsipuolelle.

Mallien mukaan aktiivisin ukkosalue sijoittunee aamupäivällä länsirannikon tuntumaan, josta se päivän kuluessa voimistuu ja siirtyy hitaasti kohti itää. Voimakkaimmat ukkoset sijouttuvat länsi-Suomeen, päijänteen pohjoisosan paikkeille, sekä maan keskivaiheille. Illalle mallit näyttävät aktiivisuutta enään vain kaakkoisimpaan kolkkaan Suomessa.

Tilanteen kehitys

Komea alasinpilvien jono alkaa muodostua aamupäivällä Jyväskylän pohjoispuolelle. Ensimmäinen alasinpilvi erottui horisontista hieman kahdeksan jälkeen aamulla (kuva) . Puoli tuntia myöhemmin ukkosen jytinä kuuluu jo, vaikkei salaman purkauskanavia näy. Ensimmäinen kuva on otettu noin klo 9. Samaan aikaan tehty Tikkakosken luotaus ukkoskuurojonon etupuolelta (kuva) paljastaa, ettei yläsola ole vielä kulkenut ylitse ja inversiokerros estää ennenaikaisen konvektion kehittymisen (vrt. CIN -144/CAPE +39). Kuvista erottaa puuskarintaman ja sen synnyttämät jonomaiset tytärsolut.

Noin klo 11:00 taivas aukesi! Salamashow oli huikea Palokkajärven rannalta nähtynä.Viimeisessä kuvassa salama iskee jo melko lähelle. Rajatusta kuvasta (kuva) näkee miten salama iskee puuhun taustalla olevan rinteen etupuolelle.Tilanteen olosuhteita kuvaavat tässä vaiheessa Jokioisten luotaus (kuva). CAPE:n arvo on yli 1000J/kg ja Li lähes -4. Tällaiset instabiilisuusindeksit lupailevat kovaa ukkosta Suomen oloissa. Luotaustieto on kuitenkin vain suuntaa antava. Ukkosta kesti yhtämittaisesti kahden tunnin ajan. Ukkonen ja sade loppui vasta klo 13 jälkeen. Vettä saatiin parhaimmillaan 40mm. Edellispäivän GFS malleihin pohjattu ennuste piti yllättävän hyvin paikkaansa.

Alla muutama heikosti valaiseva salaman purkauskanava sateen seassa. Ukkonen oli hurjan voimakasta. Salama välähti keskimäärin muutaman sekunnin välein.

kuva1
kuva2
kuva3
kuva4

Ukkosten liike satelliitista nähtynä:

klo 09:40 Jyväskylän pohjoispuolella erottuu muutamia isoja selväpiirteisiä alasinpilviä yläsolan alueella. Tässä vaiheessa pilvet ovat vielä voimistumassa. Lähes koko eteläsuomi on pilvetöntä.

Klo 12:40 Ukkosrintama on jo liikkunut Jyväskylän ylitse. Alasinpilvien etureunat leviävät kohti kaakkoa vallitsevien ylätuulien mukaisesti. Ukkospilvet ryhmittyivät SW-NE suuntaiseksi nauhaksi, josta on erotettavissa useita selväpiirteisiä alasinpilviä. Tässä vaiheessa rintama on suurimmillaan. Noin tunnin päästä,

klo 13:30 rintama alkaa menettää muotoaan ja alasinpilvien selkeät reunat katoavat. Rinama alkaa heiketä. Kuitenkin eteläpäädyssä on vielä selkeäreunaisia alasinpilviä jotka kehittyvät yhä. Rintamaa heikentää sen liikkuminen kuivemmalle alueelle.

Klo 14:00 rintama on menettäny piirteitään entisestä ja alkaa hajoamaan. Uusia kuuropilviä kehittyy Päijänteen länsipuolelle.

Klo15:30 Päijänteen eteläiseen osaan on syntynyt uusia voimakkaita pulssimaisia kuuropilviä. Samalla länsi-Suomen alueelle on kehittynyt useita pienialaisia kuuroja. Kuuroalue on herännyt uudestaan henkiin yläsolan saadessa alleen kuumaa ja kosteampaa ilmaa.

Klo 19:10 kuvassa lähes koko pirkanmaa on suuren yhteen sulautuneen alasinpilvimaton alla. Pilvimuodostelma koostui useista yksi ja monisolu-ukkosesta. Huiput näkyivät selvästi Jyväskylään saakka (kuva). Yötä kohden ukkosalue kuihtui lähes kokonaan alatroposfäärin kylmetessä auringon laskun seurauksena.

back to main page